Vaahteranlehtikranssi

Olen vähän ihastunut vaahteranlehtiin - tai oikeastaan aika paljonkin. Niissä tiivistyy syksyn koko kauneus ja vuodenajan murretut lämpimät värit, joita rakastan. Niin ja olen hullaantunut myös syksyyn: otsikoin näemmä kolme edellistä postausta sanalla syys. Kröhm. 

Mutta asiaan. Keräsin yhdellä iltalenkillä melkoisen määrän vaahteranlehtiä ja tein niistä kranssin.

Prässäsin lehdet ensin kirjojen välissä ja pujottelin ne sitten kranssipohjaan. As simple as that. 

Tämä ei muuten jää viimeiseksi vaahteranlehtipostaukseksi, väsäilin lehdistä nimittäin jotain muutakin.;)

Kristiina ♥

Retki syysmetsään

Oltiin tänään syysretkellä Pirttimäessä ihanan Miss B:n kanssa. Meillä oli eväät ja koirat mukana, syksyinen metsä oli mielettömän kaunis ja Sportstracker tiesi kertoa, että kilometrejä kului 12,5 ja aikaa yhteenä pysähdyksineen nelisen tuntia.

Pirttimäen reitit on merkattu hyvin ja eksyttiinkin vasta sitten, kun hylättiin hiekkatie ja lähdettiin seikkailemaan polulle.

Silkkitassu suostui melkein poseeraamaan.

Syksyn värit, parhaat värit.

Välipalaksi hiillostettuja vaahtokarkkeja.

Saadaankohan mekin vaahtokarkkia?

Sorellit olivat täydellinen kenkävalinta.

Eräs tietty karvanaama huiteli taas vähän missä milloinkin.

Pitkäkuono on aina lähellä - ja varsinainen linssilude.:)

Miss B ja polku täynnä pudonneita lehtiä.

Pirttimäki sijaitsee Nuuksion vieressä, Bodom-järven länsipuolella. Ulkoilureitit lähtevät isolta parkkialueelta, mistä löytyy myös kahvila. 

Ihanaa syysiltaa!

Kristiina ♥

Köyhän naisen syyskoristeet

...Eli vaahteranlehtiä lasipurkeissa. Fiksu prässää lehdet ensin.

Ei muuta tänään, ihanaa iltaa!

Kristiina ♥

Pikakahvia kirjakaupassa?

Rakastan kirjakauppoja, vaan kukapa ei. Mihinkään ei ole niin helppo unohtua kuin tarinoita pursuavien hyllyjen väliin lueskelemaan takakansia ja pohtimaan, minkä kirjan sivuille haluaisi uppoutua seuraavaksi.

Kirjakaupan ja kahvilan yhdistelmä se vasta lyömätön onkin, ainakin silloin jos ne sopivat toisilleen. Olin ihan pöyristynyt, kun kuulin, että Suomen ehkä parhaan kirjakaupan ihana kahvila korvataan Starbucksilla! Siis pikakahvila paikkaan, jossa haluaisin oleskella rauhassa ja kauan.

En todellakaan ole mitenkään yleisesti Starbuckseja vastaan, niissä maailmalla nauttimieni kahvimukillisten määrä on lukematon. Vaan vielä paljon paljon suurempi on niistä mukaan nappaamieni kahvien määrä. Ja juuri siitä onkin kyse. Mielestäni Starbucksit kuuluvat kadunvarsille, lentokentille ja rautatieasemille. Siis läpikulkupaikkoihin. Eivät todellakaan kirjakauppoihin.

Kuvat

Voi Café Aalto, toivottavasti Starbucks-suunnitelma hylätään ja saat jatkaa Akateemisessa kävijöiden ilahduttamista vielä pitkään!

Tarkoitukseni oli itse asiassa kertoa teille myös mahtavasta kirjasta, jonka sain viimein luettua loppuun. Se jää kuitenkin huomiselle, nyt lähtee nimittäin The Lady pyörimään.:)

Kristiina ♥

140

Niin monta kukkasipulia kaivoin tänään maahan. Jo on kumma, jos keväällä ei kuki tulppaani tai parikin.

Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, niin ensimmäisenä lumen alta nousee yhteensä 40 kappaletta valkoisia, violetteja ja keltaisia krookuksia. Krookuksen toinen nimi on muuten kevätsahrami, opin sen tänään.:)

Seuraavaksi maan pinnalle putkahtaa 20 keltanarsissia. Minulle selvisi päivän istutuspuuhissa myös se, että narsissin sipuli on aika valtava. Ja se pitää kaivaa 20 cm syvyyteen. Siinä saa jonkin verran kaivaa, jos saatavilla ei satu olemaan pehmeää kukkapenkkiä.

Narsissien jälkeen (niin luulen) maasta työntyy 40 kevättähteä. Ne ovat kuulemma vähän kuin skilloja, isompia vain. Tällä menolla tiedän pian puutarhanhoidosta vaikka mitä!

Loppukeväästä on lempikukkieni, pinkkien tulppaanien vuoro. Niitä kaivoin 40 kappaletta perennapenkkiin.

Opin tänään myös sen, että vahvimmat tulppaanit ovat vanhaa maalaislajiketta, jonka nimeä en tietenkään enää muista. Niissä on elinvoimaa kukkia vuosi vuoden jälkeen, kun taas esimerkiksi raidalliset tulppaanit kärsivät oikeasti jostain tulppaanien sairaudesta ja ovat kertakäyttöisiä. Valitettavasti niitä supertulppaaneja on vain punaisia ja keltaisia, ja minun oli pakko saada vaaleanpunaisia. Nämäkin voivat kuitenkin kukkia pari vuotta.

Olettekin ehkä huomanneet, että ensimmäistä kertaa täällä sipuleita istutellaan. Kaikista tiedoista ja neuvoista saan kiittää Stokkan avuliasta myyjää.

Sain muuten myös innokasta kaivuuapua. Auttajatyyppi tosin ei oikein ymmärtänyt, että ne sipulit oli tarkoitus kaivaa maahan, ei sieltä pois.;)

Kristiina ♥

Rapujuhlat

Meillä oli eilen rapujuhlat. Olivat muuten ensimmäiset rapupirskeet, jotka itse järjestin.:) Paikalla olivat meidän lisäksemme ihanaiset Miss B ja pariskunta Fredalta sekä melkoinen määrä saksekkaita.

En halunnut pöytään perinteistä rapurekvisiittaa, vaan vähän hillitymmän kattauksen. Myös snapsit olivat boikotissa, ihan vain seuraavaa päivää ajatellen.

Koristeet löytyivät tällä kertaa lähimetsästä.

Ennen vieraiden tuloa pöydässä oli vielä tilaa.

Lautasliinarenkaiden virkaa toimittivat punaiset nauhat. 

Pöydässä oli mukamas liikaa koristeita, ja joku ehdotti jo lyhtyjen heivaamista...

...mutta pienellä järjestelemisellä ravutkin mahtuivat mukaan.

Meidän rapumme saapuivat paikalle suoraan pakastealtaasta. Eläviä äyriäisiä en suostu keittämään, en nyt enkä ikinä.

Pöydässä oli tietenkin myös voita, vaaleaa leipää, tilliä ja sitruunaa.

Hiuksiani pätkäistiin muuten viime viikonloppuna parikymmentä senttiä...:)

  

Kovan uurastuksen jälkeen ensimmäiset leivät olivat valmiina. Ravun kuori on aika terävä...nimimerkillä Haavasorminen ravunsyöjä.

Ihanaa sunnuntaita! Täällä lähtee nyt joku kiva leffa pyörimään.;) 

Kristiina ♥