Tiedättekö, mitä löysin tänään, kun kävin katsomassa pihaa? Tulppaaninversoja! Siellä ne pilkottavat urheasti perennapenkissä, vaikka puoli pihaa on vielä lumen alla. Ihanat keväänlähettiläät.
Kokeneemmille puutarhureille pari hassua tulppaaninalkua ei ehkä ole paljon mitään. Mutta sellaiselle, joka on koko talven pohtinut, mitähän niistä syksyllä maahan istutetuista sipuleista oikein tulee, itävätkö ne ollenkaan ja menivätkö ne edes mullan alle oikein päin; sellaiselle tällä on iso merkitys.
Toisessakin kukkapenkissä tapahtuu, vaikka sinne en kyllä muistaakseni istuttanut yhtään mitään. Mullan seasta työntyy pieniä vihreitä alkuja ja orvokinlehtiä. Orvokit ovat varmaan levinneet naapurin puolelta, mutta mitä nämä muut ovat, on kyllä arvoitus. Eivät kai ne voi vielä kesäkukkia olla?
Istutin tänään myös takapihalle ruukkuun muutaman narsissin. Ruukku näkyy olohuoneen ikkunasta ja tuo kevättä sisäänkin, huoneilmassa kun narsissit tuntuvat lakastuvan ajatusta nopeammin. Etupiha on niin varjoisa, että se saa pitää kanervaruukun vielä hetken aikaa.
Leppoisaa iltaa ihanat!
Kristiina ♥
Nuo ensimmäiset alut saavat jokaisen puutarhurin poltteeseen. Minäkin tänään bongasin ensimmäisen piipan kukkapenkistä. Tuntuu kuin uusi, entistä parempi elämä olisi alkanut :)
VastaaPoistaTiedätkö, niin tuntuu. Lumen jälkeen heräävässä uudessa elämässä on jotain maagista. En malttaisi enää yhtään odottaa, että loputkin lumet lähtevät ja pääsee suunnittelemaan ja istuttamaan...:)
PoistaOi mikä ylläri ja ilo! Minulla ei ole suurta kokemusta taimista tai sipulikasveista puutarhan puutteessa, mutta ihailen ja iloitsen täällä blogimaailmassa (sekä ystävän ja äidin puutarhasta kesäisin) seuraten puutarhojen kauneutta ja kukoistusta :)
VastaaPoistaPitkän talven jälkeen ensimmäiset elomerkit ovat ihania! Olen kyllä hieman huolissani tulppaaniparkojen puolesta, viikonloppuna tuli lisää lunta eikä ilma tunnu lämpeävän ollenkaan. Toivottavasti eivät raukat palellu.
PoistaVuodenajat on siitä ihania, että näitä luonnon ihmeitä pystyy aina ihastelemaan ja niistä ilahtuu joka kerta! Ehkä vanhemmiten itselleni on tullut oman äitini puutarhainnostus ja juuri se iloisuus, kun joku oma hoitama kasvi tekee uutta tuloaan ja on jaksanut rankan kauden jälkeen. :)
VastaaPoistaSama täällä! Muutama vuosi sitten en olisi varmastikaan uskonut, että innostun puutarhasta. Nyt en malttaisi odottaa, että näen, mitä kaikkea mullan alta nouseekaan.:)
Poista