Samalla, kun loma alkoi, loppui myös yksi vaihe mun elämässäni - tai siis yksi työpaikka jäi historiaan. Vaikka olenkin odottanut tätä hetkeä, jäi silti vähän haikea fiilis. Niin jäi kuulemma muillekin, vaikken olisi uskonut. Kai se on vain sitä vanhan taakseen jättämistä. Tuntemattomissa uusissa asioissa on aina jotain hieman pelottavaa, niin ihania kuin ne ovatkin.
Mutta ennen kun aloitan uudet työt, kirmaan neljäksi viikoksi lomalaitumille! Tänä vuonna ei ole tiedossa matkalaukun pakkaamista mökkireissua eksoottisempaan kohteeseen, mutta ei se mitään. Aion ottaa rennosti, unohtaa kaiken töihin ja muuhunkin elämään liittyvän suorittamisen (se olisi kyllä hyvä haudata niin syvälle, ettei sitä enää loman jälkeen löytäisi), jättää suunnittelemisen sikseen ja olla vaan. Nukkua kaikki univelat pois ja syödä paljon kesäherkkuja (mun suosikkeihin kuuluvat yllättäen mansikat, uudet perunat voilla ja savukalat). Sitten kun olen taas energisellä tuulella, matkustan mökille, käyn ehkä saaristossa, piipahdan parissa idyllisessä pikkukaupungissa ja saan lisäpontta unelmalleni vanhaan puutaloon muuttamisesta, katsastan Asuntomessujen tarjonnan, ajelen maisemareittejä, juoksen vähän ja pelaan vielä vähemmän tennistä. Ehkä saan myös makkariprojektin päätökseen, rakennan terassia ja istutan pihalle uutta vihreää elämää. Tai sitten jos ei huvita, niin istuskelen vain laiturinnokassa, kuljeskelen metsäpolkuja, lueskelen ja lojun auringossa kera kahden karvakorvan.
Ihanaa heinäkuuta kaikille!♥
Kristiina ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti