Tapahtuman yhteydessä järjestetään lukemattomia pihakirpputoreja, myyjäisiä sekä antiikki-ja keräilymessut.
Erään talon kellarikerros oli palvellut ennen selleinä.
Kilpikonna oli päässyt pihalle paistattelemaan päivää ja ihastuttamaan vierailijoita.
Tarjolla oli paljon käsitöitä ja taidetta.
Tapahtuman talot tunnisti LWT-kylteistä.
Minä kanniskelin mukanani kameranjärkälettäni, kun Iris puolestaan tallensi päivän Instagramin avulla. Iriksen kuvista tuli niin hienoja, että vaikka rakastankin järkkäriäni, niin ehkä sitä Instagramiakin voisi joskus kokeilla...:)
Lounasta söimme yhdessä punaisista rantamakasiineista. Paikan sisustus oli hurmaava, sisällä pörränneet ampiaiset eivät.
Lohta leikkeenä ja keitossa. Nam!
Ja sitten se löytyi: unelmatalo! Olimme Iriksen kanssa yhtäläisen ihastuneita tähän vaaleansiniseen uuteen kaunottareen. Ja katsokaa tuota sisäänkäyntiä, noita kukkia ja laventelipolkua! Dream!
Kuvasin myös ihan hirveästi kukkia, mutta ehkä teen niistä kokonaan oman postauksen. Talojen puutarhat olivat siis ihan uskomattoman hienoja.
Lopuksi vielä teetä ja omenakakkua pikku kahvilassa, jotta jaksoimme ajella kotiin.:) Tänne täytyy tulla ensi vuonnakin!
Kristiina ♥
Onpa kauniita kuvia. Tulivat muistot mieleen. Me olimme tuolla tapahtumassa vuosi sitten ja ajattelin silloin, että tänä vuonna uudestaan. Nyt ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta lähteä Loviisan suuntaan, mutta varmasti joku vuosi otamme uusiksi. Tapahtuma on jotenkin viehättävä, kunhan ei paisu liian suureksi.
VastaaPoistaKiitos!:) Eilen kohteissa ei ainakaan pyörinyt liikaa väkeä, lauantaina on varmaan ollut kovempi tungos. Minusta on aivan ihana idea avata oikeasti asuttujen talojen ovet yleisölle, toivottavasti tapahtuma säilyy pitkään hengissä.
Poista