Kaikille on varmasti joskus käynyt niin, että yhtäkkiä törmää johonkin tiettyyn asiaan jatkuvasti ja kaikkialla, vaikkei sitä ennen ollut huomannutkaan. Ehkä kyse on vain siitä, että kiinnittää asiaan huomiota – se oli aiemminkin koko ajan nähtävillä, sitä ei vain huomannut. Tai sitten se on vetovoimaa: ajatuksemme tuovat meille lisää samankaltaisia ajatuksia, tunteet tunteita, tapahtumat tapahtumia, ihmiset ihmisiä.
Vedämme puoleemme lisää sitä, mitä ajattelemme. Hyvää ja pahaa. Kiukkuisen ihmisen tielle sattuu harvoin hauskoja tapahtumia. Ahdistus kasvaa entistä suuremmaksi, kun sen kohdetta ajattelee jatkuvasti. Kun miettii, mitä kaikkea ei saisi syödä, ruoka pysyy ihan varmasti mielessä.
Toisaalta, kun ajattelee valoisasti ja uskoo unelmiinsa ja niiden toteutumiseen, ne mitä luultavammin myös toteutuvat. Haaveista tulee ajatuksia, ajatuksista sanoja, sanoista tekoja. Mikään ei ole oikeasti mahdotonta, elämässä saa nimittäin yleensä juuri sen, jonka todella, todella haluaa. Pitää vain haluta. Me päätämme itse, mitä ajattelemme.
Täällä meillä heräsi tänä aamuna eräs känkkäränkkä, jolla oli viimeinen lomapäivä. Se kömpi sohvalle, veti peiton korvilleen, murisi kaikille ja kaikelle. Se mietti, että pitäisi tehdä sitä ja tätä, huomenna on töitä, sitten ei ehdi. Ja ne työt, se yksi projekti, matkaan tuhlautuva aika, pitää herätä aamulla aikaisin.
Syliin painui kostea kuono, sateessa kastuneen turkin alta katseli kaksi ymmärtäväistä ruskeaa silmää. Toisen korvaparin omistaja hyppäsi sohvalle, pyöri hetken, asettui mukavaan asentoon. Se osasi ottaa rennosti, nauttia juuri nyt.
Känkkäränkkä alkoi piristyä, avasi koneen. Kävi kurkkaamassa erään suosikkibloginsa päivitystä ja päätyi linkkilistan kautta toiseen blogiin täynnä viisautta, valoa ja ihanaa elämänasennetta. Juuri sitä, mitä känkkäränkkä sillä hetkellä tarvitsi.
Koko ajan kiukutellessaan tuo känkkäränkkä kyllä tiesi aiheuttavansa pahan olonsa itse. Se tarvitsi hieman apua noustakseen ärtymyksestään, mutta päätti tehdä sen ja teki. Viimeinen, harmaa lomapäivä muuttui vuoden ensimmäiseksi päiväksi, luvaksi kietoutua lämpimään peittoon, lueskella, juoda teetä ja olla vain tekemättä mitään hyödyllistä. Siitä tuli odotuksen ja ajatusten päivä. Ja sitäpaitsi, viikonlopuksi on jo luvattu pakkasta.:)
Ihanaa vuotta teille kaikille!
Kristiina ♥
Voihan känkkäränkkä :) Niin ihanasti kirjoitettu asiasta, joka varmasti koskettaa meitä kaikkia. Vähintään silloin tällöin.. Uusi vuosi ja uudet kujeet sanotaan. Vuoden alussa tehdään usein sellaisia suuria lupauksia, jotka vähintäänkin helmi-maaliskuussa unohtuvat täysin. Pikkuhiljaa asennetta muuttamalla muuttuu käytös, ihan tiedostamatta.. Ja oikeasti sen kiireen jokainen luo omatoimisesti ympärilleen. Jos haluaa, niin taivas on vain rajana ja kaikki kiire mystisesti "katoaa". nim. kiireisen tammikuun itselleen ympärilleen luonut, mutta niin onnellinen :)
VastaaPoistaKiitos ihana.:) Musta tuntuu, että todella moni asia tässä maailmassa on kiinni näkökulmasta, ja senhän jokainen voi valita itse. Ei kiirekään ole välttämättä pahasta, se riippuu ihan asenteesta. Tosin ainakin itselleni juuri se asenteen muuttaminen on kaikkein vaikeinta – mutta uusi vuosi ja aina uusi päivä. Kaikki on mahdollista.:)
PoistaIhana postaus! :) Kirjoittamasi on varmasti totta, mutta välillä niin vaikea toteuttaa käytännössä. Ehkäpä pitäisi kanssa yrittää alkaa uskomaan itseensä enemmän...
VastaaPoistaKiitos.:) Pohtiminen onkin tässä se helpoin puoli, hankaluudet alkavat vasta toteuttamisvaiheessa. Mutta ajattelin silti yrittää. Ja jos et itse usko itseesi, niin miten kukaan muukaan uskoisi...luulen, että ainakin oma pahin viholliseni katsoo sieltä peilistä.:)
PoistaItselleen kannattaa luvata parasta. Ajatukset muokkaavat elämäämme, mutta myös ajatuksia voi muokata. Joskus mietin miksemme voi suhtautua kaikkiin kanssaihmisiimme niin kuin pieniin lapsiin ja lemmikkeihimme, hellästi ja kärsivällisesti. Unelmointi kannattaa aina, ihminen ilman unelmia on vain puolittain elossa, kaikki uusi on syntynyt jonkun unelmista. Oikein mukavaa vuotta sinulle, tähänastisista parasta!
VastaaPoistaNiin kannattaa, ja olisi mahtavaa, jos pystyisi suhtautumaan myös omaan itseensä hellästi ja kärsivällisesti. Unelmiaan ei saisi koskaan unohtaa, vaikka ne joskus tuntuisivatkin ehkä mahdottomilta. Aina joku kuitenkin toteuttaa myös ne uskomattomimmat haaveensa. Ihanaa vuotta myös sinulle!:)
Poistavoi Kristiina =) Unelmista pitää pitää huolta ja uskoa niihin, kärsimättömälle ihmiselle se voi joskus olla vaikeata kun haluaisi kaiken ja heti....itselläni on niin paljon siitä kokemusta ennen ;) mutta kaikella on paikkansa ja aikansa kun ne ovat valmiita....ne unelmat...ne kyllä kantavat ! maailman ihaninta ja parasta uutta aikaa elämääsi !
VastaaPoistaOih, olisi niin ihanaa saada kaikki ihan just heti nyt. Kärsivällisyys ei ollenkaan kuulu hyveisiini, mutta toisaalta toteutuneita unelmiaan arvostaa ehkä kuitenkin enemmän, jos niitä on odottanut tai tehnyt lujasti töitä niiden eteen. Unelmiin uskominen ei ole aina helppoa, mutta huonosti käy sille, joka haaveensa hylkää...ne kun ovat juuri sitä syvintä itseä. Kiitos kauniista, viisaista sanoistasi ja ihanaa vuotta sinne maalle! Ja ehkä se kärsivällisyyskin vielä löytää tiensä tänne.:)
Poista