Pala talvea

Kulho popcornia. Lasi viiniä. Työntäyteinen viikko liukumassa pois. Matkasin pitkin ilmojen teitä. Lainasiipeni kantoivat minut pohjoiseen.

 Aamun kelmeässä valossa sädehti lumen maailma. Rauhallinen ja valkoinen.

Viima sai kyyneleet vuotamaan. Se puraisi sormia. Vihelsi korvissa. Jätkänkynttilä katseli meitä arvokkaana kaukaisuudessa.

Ennen sitä oli vain teräspalkkien mosaiikki. Yllä kolisteli juna. Säikähdin. Melkein tipahdin aaltoihin.

Värit haalistuneet. Virttyneet. Valmiina kaamokseen. Monen monituista vuodenkiertoa nähnyt rautatiesilta kehysti maiseman.

Kaupunki on ruma. Se paloi joskus ja tilalle tuli elementtejä. Kaakeliseiniä. Rappaamattomia tiilikerroksia. Ne olivat ehkä valkoisia. Tunnelma on pysähtynyt. Kaduilla vaeltaa aasialaisia turisteja. 

Oven takaa paljastuu hetken keidas. Sushia, chèvreä, tulppaanituoleja. Ovatkohan ne aidot, mitä luulette?

Rovaniemellä käväissyt Kristiina ♥ 

Karkki vai kepponen?

Meidän Halloweeniin kuului kurpitsalyhtyjä, taas kerran luonnosta kerättyjä koristeita, ihania ystäviä, mojitoja (hyvä ohje löytyy täältä), Pradaan pukeutunut Paholainen, Kissanainen ja pari muuta enemmän tai vähemmän naamioitunutta vierasta. Niin ja sitä vietettiin jo viikko sitten.

Ne pienet hirviöt ja kummitukset taitavat tulla koputtelemaan oville vasta tänä viikonloppuna, ja tällä kertaa aion olla valmiina. Tehdä siis aivan päinvastoin kuin palmusunnuntaina, jonka olimme unohtaneet juuri tänä ensimmäisenä vuonna rivitalossa, lapsiperheiden suosimalla alueella. Se ovikello soi. Ja soi. Ja soi. Piilosta on ihan kiva leikkiä, muttei koko päivää.

Trick or treat?;)

Kristiina ♥ 

Pakkasukko

 

Tuli Pakkasukko,

kuurasi maan, 

hengitti jäähileitä,

peitti metsän puuterillaan.

Kristiina ♥ 

Rauhaa arkeen

Tänään on lempipäiväni. Perjantain viehätys piilee odotuksessa, siinä että viikonloppu on vielä edessä.

Kuva

Tykkään hirveästi työstäni, mutta tarvitsen sen vastapainoksi ehdottomasti myös vapaa-aikaa, pitkiä yöunia, leppoisia aamuja.  Tietoisuutta, ettei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua. Ei vastata meileihin, päättää asioita, organisoida, olla tehokas. Viikonloppu on stressivapaata aluetta, tai ainakin sen pitäisi olla - tutkimusten mukaan viikon stressaavin päivä on nykyisin lauantai.

Oikeastaan viikollakaan ei kannattaisi kauheasti stressata. Stressi tekee pahaa, se syö jaksamista ja on vaarallista terveydelle. Vaan miten siitä pääsee eroon? Miten voi ottaa rauhallisesti, kun koko ajan vaaditaan lisää nopeutta ja tehokkuutta, mutta laatu ei saisi kärsiä?

Kuva

Villa Mandalan Mia Jokinivalla on muutama ehdotus. Olin muutama päivä sitten kuuntelemassa hänen luentoaan arkipäivän stressinhallinnasta ja ajattelin kertoa vinkit myös teille.

1. Etsiydy hiljaisuuteen
Suurin osa meistä elää jatkuvassa melussa, ja melu aiheuttaa stressiä. Lähde kävelylle metsään, meditoi, joogaa.

2. Usko itsehoitoon
Yhä useammat ihmiset uskovat mielen kykyyn parantaa kehon sairaudet. Rauhaton mieli ei ainakaan paranna fyysistä olotilaa, se on varma. Etsi palaset omaan hyvinvointiisi, me kaikki olemme yksilöitä.

3. Hengitä syvään
Yli puolet ihmisistä saa helpotusta stressiin syventämällä hengitystään.

4. Ylistä arkea
Tee hyvää siitä elämästä, jota elät juuri nyt. Hyvinvoinnin pitäisi olla läsnä arjessa.

5. Laske rimaa
Aina tarvitse olla se kympin tyttö, ei edes ysin. Kun tehtävää on vaikka pienelle armeijalle, kaikkea ei voi tehdä täydellisesti. 7,5 on uusi kymppi.

Luentoon kuului pieni meditointihetki: syvään hengittämistä ja siihen keskittymistä. En pidä itseäni meditoivana tyyppinä, mutta nuo viisi hiljaista keskittynyttä minuuttia tekivät ihan todella hyvää. Ajattelinkin ottaa pienet hiljaiset hetket osaksi omaa arkeani.

Lumista ja rentouttavaa viikonloppua!

Kristiina ♥ 

Kurpitsalyhty

Meillä on viikonloppuna Halloween-bileet, ja askartelin niitä varten lyhtyjä oikeista kurpitsoista. Kas näin se sujuu: Tarvitset ison kurpitsan, suuren leipäveitsen (tai ehkä jopa sahan) ja terävän kaiverrusveitsen. 

Leikkaa ensin kurpitsan laki irti ja tee sitten reikä kurpitsan pohjaan. Kynttilää ei laiteta kurpitsan sisään, vaan palamattomalle alustalle ja kurpitsa asetetaan sen ympärille.

Koverra sitten kurpitsan sisus pois. Hyviä apuvälineitä ovat terävä veitsi ja lusikka. 

Kun sisus on poistettu, piirrä kurpitsalle silmät ja suu. Kaiverra sitten varovasti ääriviivoja myöten kurpitsalle kasvonpiirteet. Maltti on tässä valttia. Varsinkin pienempi kurpitsa menee helposti rikki ja myös sormet ovat vaarassa, joten kannattaa kaivertaa vähitellen.

Kristiina ♥ 

Silkkitassun merkkipäivä

Meille muutti kolme vuotta sitten joulukuussa pieni mustavalkoinen karvapallo, Silkkitassu nimeltään. Kun muuton aiheuttamasta järkytyksestä oli selvitty, kaatoi uusi perheenjäsen ensi töikseen joulukuusen  ja jäi tietenkin itse sen alle. Seuraavaksi pentu päätti pureskella sähköjohdon poikki: seurauksena kamala pamaus ja väläys ja pöydän alle piiloutunut koiralapsi. Sitten lähdettiin ulkoilemaan ja neiti onnistui jotenkin keplottelemaan itsensä irti pannasta. Pimeä talvi-ilta, musta koira, lähestyvä auto. Onneksi se auto ajoi hiljaa ja ehti pysähtyä. 

Kaikesta pentuajan kohelluksesta siis selvittiin, ja Silkkitassu täytti tiistaina kolme. Merkkipäivän kunniaksi sankari pääsi synttäripotrettiin - tosin se ei olisi mallia vähempää voinut kiinnostaa. Silkkitassu alkaa yleensä aina yrmyilemään heti, kun vain näkeekin kameran. Joko se menee makaamaan ja kääntää päänsä pois tai sitten näyttää muuten vain tylsistynyttä naamaa. Kun vielä kaiken lisäksi päähän puettiin ihan kamalan nolo synttärihattu, niin ei hymyilyttänyt sitten yhtään.

Onneksi emäntä sentään tajusi antaa kuvauksen jälkeen palkaksi juustoa ja metsälenkin varrelta löytyi ihania keppejä ja mutalätäköitä. Niistä on Silkkitassun onnen päivät tehty.:) 

Kristiina ♥ 

Näyttää kummalta...

Yritän muokata blogia vähän enemmän itseni näköiseksi, ja se tuntuu olevan helpommin sanottu kuin tehty. Älkää siis kummastelko, jos täällä on pari päivää omituisen näköistä.;) 

Nauttikaahan syksystä!

Kristiina ♥